What does a tech-friendly city mean?

Tässä kysymys, joka on tullut useasti vastaan vaalikentillä. Minulle teknologiamyönteisyys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että suhtaudutaan kunnianhimoisesti ja avoimin mielin uusiin teknologioihin, joiden avulla voidaan rakentaa sujuvampaa arkea helsinkiläisille ja toteuttaa tarvittavat palvelut kustannustehokkaammin.

Teknologian hyödyntäminen esimerkiksi erilaisissa rutiinitehtävissä, olipa se sitten terveydenhuollossa, liikenteessä tai koulutuksessa, voi säästää kustannuksia. Samalla esimerkiksi opettajien sekä sairaanhoitajien aikaa jää tärkeämpiin tehtäviin, itse opetukseen ja potilaiden auttamiseen. 

Tässä vaiheessa joku varmasti nostaa käden pystyyn ja huomauttaa, että Helsingillä ei ole varsinaisesti paras mahdollinen maine teknologian hyödyntämisessä. He ovat asiassa tietysti oikeassa. Helsingin kaupungin palkkajärjestelmän aiheuttama palkkasotku sekä 300 000 ihmisen tietoja koskenut kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistunut tietomurto eivät ole nostaneet Helsingin mainetta teknologiaa onnistuneesti hyödyntävänä kaupunkina.  

Minä uskon kuitenkin, että tämä kelkka voidaan kääntää. Se vaatii pääkaupunkimme päättäjiltä erityisesti kolmea asiaa: 

‍

1. Kaupungin on pystyttävä tarttumaan rohkeasti teknologiamurroksiin 

On kiistatonta, että teknologinen kehitys ajaa maailmaa eteenpäin synnyttäen talouskasvua sekä uusia, tehokkaampia ratkaisuja eri toimialoille. Tästä huolimatta Suomessa tunnutaan usein suhtautuvan uusiin teknologioihin ensisijaisesti uhkana eikä mahdollisuutena. Uhkakuvien ja kieltojen sijaan tarvitaan rohkeutta ja näkemystä kokeilla uusia toimintamalleja. 

Hyvä esimerkki tästä on kansainvälisesti tunnistettu tekoälyn tuoma tehokkuus- ja tuottavuuslisä useassa eri ammattikunnassa ja toimialassa. Helmikuussa Helsinki päätti kuitenkin kieltää opettajilta tekoälyn käyttämisen. Vastikkäin haastattelun Helsingin Sanomille antoi opettaja, joka käyttää nyt tekoälyä työssään salaa, sillä se tehostaa ja helpottaa opetuksen suunnittelemista merkittävästi. 

Helmikuussa Suomenlahden takaa kuultiin varsin toisenlainen uutinen: Viro nimittäin ilmoitti olevansa ensimmäinen maa, joka tuo yhteistyössä Open AI -yhtiön kanssa tekoälysovellus ChatGPT:n käyttöön kouluihinsa maanlaajuisesti. Päätöksen julkaisu vei kaksi kuukautta osapuolten ensitapaamisesta. 

Kunnianhimoinen suhtautuminen ei kuitenkaan tarkoita ajattelemattomuutta tietoturvallisuudesta tai käyttöönottoa ilman valmistelua – tekoälypohjainen oppiminen saattaa myös heikentää oppimistuloksia. Huolellisella tekoälyavustajan suunnittelulla nämä haasteet pystytään kuitenkin välttämään. 

Vain aika näyttää onko Helsingin vai Viron ratkaisu oikea. Uskallan kuitenkin väittää, että teknologiamyönteisempää asennetta kaivataan myös Helsinkiin. Käsien pystyyn nostamisen sijaan meidän on oltava valmiita yhteistyöhön teknologiayhtiöiden kanssa sekä kesyttämään uudet teknologiat helsinkiläisen hyötykäyttöön. 

Liian tiukka digitaalisen talouden sääntely ja rajoitukset pahimmillaan vain jarruttavat innovaatioita ja teknologista kehitystä – myös kaupunkitasolla. 

‍

2. Kaupunki tarvitsee omaa teknologiaosaamista

Kaupungin on vaikea olla itse teknologian kehittäjä eikä sen mielestäni siihen kannata käyttää resurssejaan. Jotta Helsinki voi tehdä vastuullisia ja valistuneita päätöksiä hankinnoista, on teknologiaosaamista silti löydyttävä myös kaupungin virkakunnasta. 

Helsinki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Hankinnat eli sisäiset ja ulkoiset palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä investoinnit muodostavat yli puolet Helsingin kaupungin menoista. Helsingin vuosittaisten hankintojen euromääräinen volyymi on noin 4 miljardia euroa. 

Mittakaavasta kertoo se, että koko Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2025 on 6,5 miljardia euroa. Puolustusministeriötä pidetään yleisesti Suomen sofistikoituneimpana hankintaorganisaationa. Se pystyi toteuttamaan Suomen historian suurimman ja monimutkaisimman kilpailutuksen, joka päättyi F-35 monitoimihävittäjien noin 10 miljardin euron kauppaan. Helsingin summien ollessa samassa mittakaavassa Puolustusministeriön kanssa, meillä olisi kaupungissa todellakin tarvetta nostaa omaa osaamistamme.

Vastuullista olisi siis rekrytoida investointeihin erikoistuneet osaajat suoraan kaupungin organisaatioon, eikä ulkoistaa vastuuta kalliille ulkopuolisille konsulteille ilman pitkän aikavälin vastuuta. Näin saadaan jatkuvuutta, joka vahvistaa kaupungin osaamista ja toimivuutta vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadaksi eteenpäin. Jotta tässä onnistutaan, on Helsingin mielestäni sekä laajennettava että syvennettävä omaa tietojärjestelmiin ja -turvallisuuteen erikoistunutta tiimiään. 

‍

3. Tehdään kehityksestä fiksumpaa pitämällä yksittäiset projektit hallittavan kokoisina

Teknologiahankkeiden vieminen eteenpäin massiivisina hankkeina rajoittaa kilpailutuksen toteuttamaan kykenevien yritysten määrää. Tällöin terveestä kilpailusta saatavat hyödyt voivat vähentyä ja uudet paikalliset toimijat jäävät kasvamatta. 

Pitämällä yksittäiset projektit hallittavan kokoisina voidaan mahdollistaa kasvuyrityksille paremmat edellytykset osallistua näihin hankkeisiin. Samalla kaupungin valinnanvara myös laajenee ja helsinkiläiset hyötyvät ketterien kasvuyritysten tarjoamista uusista, innovatiivisista palveluista ja tuotteista. 

Viime vuosien aikana kasvuyritykset ovat esimerkiksi kehittäneet niin terveydenhuoltoa kuin opiskelijoiden neuvontaa tarjoavia palveluita, joiden käyttöönottoa julkisella puolella olisi syytä vauhdittaa. Esimerkiksi Supercellin perustajan Ilkka Paanasen säätiön avuin on kehitetty Mieli Ry:lle tekoälyavusteinen keskustelubotti. Useat suomalaiset terveysteknologiaan keskittyvät kasvuyritykset taas ovat kehittäneet uusia ratkaisuja aina sydänongelmien tunnistamisesta, verensokerin seurantaan ja patologian kuvien analysointiin tekoälyn avulla.

Viimeisenä pointtina niin kasvuyritysten kuin muidenkin toimijoiden edellytyksiä luoda parempaa Helsinkiä voidaan kehittää myös tarjoamalla kaupungin data ja järjestelmät avoimena lähdekoodina mahdollisuuksien mukaan.

‍

**

‍

Askeleet kohti teknologiamyönteisempää Helsinkiä eivät toki rajoitu näihin kolmeen ehdotukseen, mutta uskon niiden olevan hyvä lähtökohta päättäjille aloittaa tämä työ.  

Teknologiamyönteinen pääkaupunki on kunnianhimoinen edelläkävijä. Ja siksi se on tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus Helsingille.

‍

Photo credit: Julius Jansson