Helsinki needs a free zone for public transport in the city center

Maksuton nollavyöhyke voisi parantaa ilmanlaatua kaupunkien keskustoissa, kun autoilijoita houkuteltaisiin pois ruuhkaisilta alueilta.

Viime viikolla Helsingin seudun liikenne (HSL) pudotti uutispommin: ensi vuodelle joukkoliikenteen hintoihin on luvassa roima korotus. Hintojen nousu on herättänyt runsaasti vastustusta, eikä syyttä. Julkisen liikenteen hinnankorotukset voivat helposti johtaa negatiiviseen kierteeseen.

Kun lippujen hintoja nostetaan, yhä harvempi matkustaa joukkoliikenteellä. Tämä vähentää HSL:n tuloja, minkä seurauksena joudutaan joko heikentämään palvelutasoa (reittejä ja vuorovälejä) tai nostamaan hintoja uudelleen, mikä heikentää palvelun houkuttelevuutta entisestään. Sen sijaan joukkoliikenteen kehittämisessä tulisikin keskittyä matkojen määrän kasvattamiseen, mikä samalla lisäisi lipputuloja ja loisi investointivaraa.

Yksi merkittävä ratkaisu voisi olla niin sanotun nollavyöhykkeen luominen ydinkeskustaan esimerkiksi Kampista Kauppatorille. Tämän vyöhykkeen alueella kaikki joukkoliikennematkat olisivat käyttäjille maksuttomia ja vastaavasti sinne suuntautuvat matkat halvempia. Tämä houkuttelisi etenkin keskustaan suuntaavia autoilijoita siirtymään julkisen liikenteen käyttäjiksi, kun sinne pääsisi järkevästi ilman lisäkustannuksia.

Nollavyöhyke helpottaisi kaupungin ydinosissa asiointia, vähentäisi liikenteen määrää ja autopaikkojen kysyntää sekä vapauttaisi tilaa niille, jotka todella tarvitsevat autoa – kuten invakyyteihin, kuljetustarpeisiin ja työssään autoileville.

Maksuton nollavyöhyke voisi parantaa ilmanlaatua kaupunkien keskustoissa, kun autoilijoita houkuteltaisiin pois ruuhkaisilta alueilta.

Vaikka sähköautoilla on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä, on syytä muistaa, että myös sähköautoista syntyy pienhiukkaspäästöjä esimerkiksi renkaiden ja jarrujen kulumisesta. Nollavyöhyke vähentäisi myös näitä hiukkaspäästöjä ydinkeskustassa, edistäen puhtaampaa kaupunki-ilmaa.

On hyvä tarkastella joukkoliikenteen taloudellisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Joukkoliikenne ei ole ainoastaan kuluerä kaupungin budjetissa, vaan sen tuomat säästöt ja hyödyt ovat pitkälti välillisiä.

Parantunut ilmanlaatu, pienemmät ruuhkat, helpompi asiointi ja lisääntynyt kaupunkitilan vapautuminen ovat esimerkkejä joukkoliikenteen tuomista epäsuorista eduista. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin investointi, joka maksaa itsensä takaisin hyvinvoinnin, ilmastohyötyjen ja sujuvamman kaupunkielämän kautta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa 5.11.: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010807744.html

Kuva: Tapio Haaja